Wiki

Maailmaan on vakiintunut yleiseen käyttöön ihmisten käyttämä rahajärjestelmä jonka perusyksikkö on sterling. Nimi tulee kolikkoihin käytettävästä metalliyhdisteestä. Herttuakunnat painavat omia kolikoita, mutta standardi on sama kaikkialla ihmisten valtakunnissa. Myös muut lajit ovat kaupankäynnin helpottamiseksi ottaneet kolikot käyttöön, vaikka kääpiöt ja haltiat käyttävät vielä puhtaita hopeakolikoitakin, jotka käy myös yleisesti kauppavälineenä.
Arvot menevät suunnilleen:
1 Sterling (st) on 10 nickeliä (n)
10 Sterlingiä (st) on 1 hopearaha (s)
100 Sterlingiä (st) on 1 kultaraha (g)
Rahalla on enemmän merkitystä suuremmissa asutuskeskuksissa sekä niiden lähiseudulla, ja vastaavasti harvemmin asutuilla alueilla on vaihdantataloutta enemmän.

Joka tuhannes vuosi yksi eri maailmaa asuttavien suurien lajien suojelusjumalista nousee ylijumalaksi Ikaros-vuorelle. Miten tarkalleen tämä valinta tapahtuu, on kuolevaisten tiedon ulkopuolella. Pelin alkaessa on meneillään toinen ihmisten suojelusjumala Gloriksen hallintokausista. Näitä edelsi 2. ja 3. Thu-nilielin kausi, 1. Dwarnumin kausi ja muinaisin kirjattu 1. Thu-nilielin kausi. Kerrotaan, että alamaailman jumala Aghast oli vähällä päästä valtaan Dwarnumin kauden päätyttyä. Aghast on tiettävästi sinetöity syvyyksiin ikuisiksi ajoiksi muiden jumaluuksien toimesta.
Ylijumalana olo tarkoittaa sitä että kaikkien rotujen tulisi kohdistaa rituaalinsa ensisijaisesti sen hetkistä suojelusjumalaa kohtaan. Uhrit, rukoukset ja avunpyynnöt siis suuntautuvat kyseiselle ylijumalalle, riippumatta siitä mitä rotua rukoilija on. Ylijumalalla on täten yksinoikeus jakaa mahtiaan kuolevaisten suuntaan. Tämä johtaa käytännössä siihen että suojelusjumala suosii oman suojelusrotunsa edustajia, mutta muidenkin rotujen hartaat, sen hetkisen ylijumalan palvelijat, voivat saada näitä etuja. Tämä on pohjimmiltaan miten divine-magia toimii.
Käytännössä lajit palvovat tietenkin pääasiassa omia suojelusjumaliaan, ja näiden puutteessa tai muista syistä pienempiä jumaluuksia. Tämä manifestoituu mm. folkloressa, shamanismissa ja mustassa magiassa. Osaa näistä pienemmistä jumalhahmoista kutsutaan vanhoiksi jumaliksi. Maaseuduilla ja erämaassa valtauskonnon välittömän vaikutusalueen ulkopuolella voi olla näille jumaluuksille suunnattuja pyhättöjä (shrine). Vanhojen jumalien pyhättöjä hoitavat näiden papit tai papittaret, jotka pukeutuvat valko/punaiseen kaapuyhdistelmään.
Ylijumala Gloris arvostaa hyveinä ahkeruutta, anteliaisuutta, määrätietoisuutta, nöyryyttä, rohkeutta ja sitkeyttä.

Kääpiövuorien takaisten ihmisvaltakuntien (Karavir, Grunevald, Melkania, Farsthid, Ustmark) rangaistusjärjestelmä pohjautuu uudisraivaaja-ajan tapoihin. Tuolloin tarvittiin jokainen yhteisön jäsen, joten kuolemanrangaistuksen sijaan käytettiin häpeä- ja leimautumisrangaistuksia. Julkiset häpeäpaaluistunnot olivat yleisiä vähäisistä rikkomuksista. Pahemmissa tapauksissa, kuten ryöstöistä aina tappoihin ja murhiin, rikollinen polttomerkittiin eri tavoin. Varas saattoi saada varkaan polttomerkin ranteensa seudulle. Murhaaja sen sijaan merkittiin otsaan. Tämä sai aikaan rikolliselle valtavan sosiaalisen stigman, ja varoitti kunnon väkeä kyseisestä henkilöstä. Valtioiden kehittyessä voimaan tuli vankeusrangaistukset, mutta polttomerkintä ei hävinnyt minnekään. Keskusvaltioiden lainsäädännössä ei käytetä polttomerkintää, vaikka se onkin tunnettu kun idän rikolliset aikoinaan siirtyivät polttomerkin saatuaan sinne siinä toivossa että merkin merkitys ei olisi siellä tiedossa. Sen sijaan vankeusrangaistukset ovat yleisiä ja kuolemanrangaistus irtoaa helposti pahemmista rikoksista. Molemmilla alueilla tunnetaan myös sakkorangaistukset, joita sovelletaan usein mm. riitatapauksissa.

• Itäisten herttuakuntien asukkaat arvostavat suvun käsitettä. Tunnettu ja arvostettu nimi on tärkeä ja usein jopa määrittää henkilön aseman yhteiskunnassa.

• ylempi aateli (arvostettujen mahtisukujen jäsenet ja hallitsijat)
  • Sukunimen edessä etuliite “de”, esim. Milvermina de Rostaria)
• alempi aateli (suuret maanomistajat, ritarit, kenraalit)
  • Sukunimen perässä voi olla vielä hallintoseutu “ov” etuliitteellä, esim. Margus Boren ov Astur
• ylempi keskiluokka (käsityöläismestarit, upseerit, papisto)
  • nimikäytäntö ei eroa edellisestä.
• keskiluokka (kauppiaat, käsityöläiset, ammattisotilaat)
  • keskiluokalla on vakiintunut sukunimi.
• työläiset (käytännössä kaupunkityöläiset.)
  • ylemmän ja alemman välimuoto. Nimi voi olla kumpaakin tyyliä.
• maatyöläiset (käytännössä maaseutuväki)
  • Näillä vain harvoin kunnon sukunimeä. Koko nimet ovat tyyliä “Anton Miklesson (Miklenpoika)” tai “Elisa of Buren(kylä)/Elisa Ervinsdotter(Ervinintytär)”
• orjat (ei Melkaniassa) ja rikolliset

• Kyläkoulut opettavat aamupäivisin lapsia/nuoria taskdaynä ja firedaynä. Restday on lepopäivä ja Gloriksen pyhittämä päivä jolloin kyläkouluissa on aamupäivisin pyhäkoulua.

• Ihmiset ovat nykyinen valtaapitävä rotu. Gloriksen suojeluksessa ihmiset ovat levittäytyneet suurimalle osalle mannerta ja ovat jakautuneet lukuisiin lähes itsenäisiin herttuakuntiin, jotka ovat nimellisesti ihmisten imperiumin alaisuudessa. Herttuakunnat käyvät vähän väliä aseellisia konflikteja keskeään ja pienemmän mittakaavan kahakat esimerkiksi kaupunkien lordien välillä ovat yleisiä.
• Ihmisten paikallinen suhtautuminen muihin rotuihin voi erota paljonkin eri herttuakuntien välillä. Pääosin ihmiset pitävät hyvät kauppasuhteet haltioihin ja eritoteen kääpiöihin. Peikkolaisten kanssa suurin osa herttuakunnista on jatkuvassa sotatilassa. Kemonomimien status ihmisyhteiskunnissa eroaa eniten eri puolilta imperiumia, joidenkin pitäen niitä orjina, kun taas toisaalla rodut ovat lähes tasa-arvoisia. Gnollien ja koboldien kanssa välit ovat vihamielisen neutraalit.
• Ihmisten nimellinen johtaja on keisari, mutta tämän valta herttuakuntiin on heikompi mitä kauenpana herttuakunta on. Käytännössä muut kuin sisimmät herttuakunnat voi nähdä itsenäisinä valtioina. Yhtenäisyyttä pitkin ihmisten valtakuntia pitääkin Gloriksen kirkko ja sen papisto ja ritarikunta. Papisto pitää huolta kansan henkisestä puolesta ja kirkon ritarikunta suojelee papistoa. Kaupunkeja ja maa-alueita hallitsevat seriffit (marshal) ja lordit (lord), jotka vastaavat kreivikunnan kanslerille (count/chancellor).
• Ihmiset lasketaan aikuisiksi kun täyttävät 15 vuotta ja elävät yleensä noin 50-60-vuotiaiksi. Vanhimmat saavuttavat 75-90 vuoden iän. 100 vuoden rajapyykkiin asti kukaan ei tietojen mukaan ole vielä yltänyt. Aikuiset ihmiset ovat pääosin kokoa 10-15. Naiset 1-2 pienempiä. Ihmisten suojelusjumala on Gloris.

• Haltiat lakkaavat “ikääntymästä” saavutettuaan 30 vuoden iän. Vaikka pituudeltaan haltiat ovat samaa luokkaa ihmisiin verrattuna ovat ne hentorakenteisempia koon ollen yleensä 9-13, naisten koon ollessa tavallisesti 1 pienempi.
• Haltiat ovat jakautuneet ryhmiin eri puolille mannerta ja eri alueella asuvia haltioita pidetään yleisesti omina “heimoina”. Lähimmät ovat Sirunean metsähaltiat idässä. Haltioiden yhteinen suojelusjumala on Thu-niliel.

• Kääpiöt saavuttavat aikuisuuden viimeistään 20 vuotiaina ja voivat elää jopa 150-vuotiaiksi. Kääpiöt ovat raskasrakenteisia, mutta selvästi lyhyempiä joten muiden rotujen koko ei ole verrattavissa kääpiöiden kanssa. Kääpiöiden oma koko on 10-14 välillä, myös naisten.
• Myös kääpiöt ovat levittäytyneet laajalle alalle pieniin yhteiskuntiin, mutta toisinkuin haltiat, kääpiöt katsovat olevansa yhtä kansaa. Kääpiöt pääosin elävät vuoriin kaivetuissa linnakkeissa. Kääpiöiden suojelusjumala on Dwarnum.

• Peikkolaiset kasvavat valtavan nopeasti ja ovat täysikokoisia jo 10-vuotiaina. Örkit ovat tällöin jo kokoluokkaa 12-16 ja goblinit 7-11, joka näin rajaa millä nimellä peikkolaista kutsutaan yleiskielellä.
• Peikkolaisten suojelusjumala on Zhagath.

• “Kemonomimit” saavuttavat aikuisikänsä n. 13-vuotiaina ja elävät ihmisten tavoin noin 50-60-vuotiaiksi. Yläraja näillä tulee yleensä vastaan 70 vuoden iässä. Beastfolk voi alilajinsa mukaanlaskien vaihdella suuresti väliltä 8-16 ja jopa suurempia. Naiset noin 1-2 pienempiä.
• Beastfolk jakantuu yleisen päälajin (pohjautunee jonkin sortin koiraeläimiin) lisäksi klaaneihin sen mukaan minkä eläimen ihmismuoto on kyseessä. Esimerkiksi kissatytöt, kettutytöt, susitytöt, puputytöt..
• Beastfolkin nykyinen alennustila johtuu siitä että heillä ei ole omaa suojelusjumalaa, joten useat muut rodut ja kansat pitävät näitä alempana rotuna.

• Gnollit ovat isoja ja eläimellisempiä versioita kemonomimeistä. Näillä on koko kehon peittävä karvapeite ja ulkoneva kuono sekä terävät hampaat.
• Gnollit laskevat 10-vuotiaansa jo aikuisiksi ja voivat kasvaa välille 10-16, naisten ollessa 1-2 pienempiä.
• Gnollien suojelusjumala on Barkwort.

• Rocco: Gnolleilla keulakuvamainen kuningas, jonka vaikutusmahdollisuudet heijastuu papiston ja klaanipäälliköiden neuvostoon. Klaanikommuuneja ja ilmeisesti joitain muinaisia kaupunkeja joita vielä asutetaan. Gnollit ja bambumetsän beastfolk hyvissä väleissä koska Barkwort ja Fenris hyvää pataa. Kunnioittavat bambumetsän eristäytyneisyyttä.

• Koboldit
• Koboldit ovat pienikokoisia versioita gnolleista, aivan kuten goblinit ovat örkeistä. Peikkolaisista poiketen nämä ovat vain lähteneet erilleen. Suojelusjumala on näilläkin todellisuudessa Barkwort, mikä tekee beastfolkista ainoan kansan ilman suojelusjumalaa.

• Puolhaltiat tunnistaa selvästi lyhyemmistä korvista. Ne eivät ole iättömiä niinkuin oikeat haltiat, mutta elävät huomattavasti ihmisiä kauemmin.
• Beastfolk henkilön jälkeläinen saa beastfolkkilaisen korvat ja yleensä myös hännän riippumatta sekaantuuko ihmisen vai haltian kanssa. Korvahännättömiä tapauksia on kai ollut, mutta äärimmäisen harvinaisia.
• Kääpiöt eivät tiedetysti ole risteytyneet ja ovat ilmeisesti ihan oma otustonsa. Samaten peikkolaiset.

• Hahmojen nykyinen kotimaa. Herttua- ja kuningaskunta jakautuu viiteen kreivikuntaan.
• Keskellä on Melkany, jonka rajoja Ernen ja Dunstridin joet muodostavat pohjoisessa ja lounaassa.
  • Pääkaupunki Milvertop sijaitse kukkulalla näiden jokien välissä.
  • Muita mainittavia kaupunkeja Melkanyn kreivikunnassa on Larstin satamakaupunki, Darnisfield idässä, Dunstrid-joen ylityspaikka Norsin, Erne-joen ylityspaikka Kesante sekä pienemmät kaupungit Frisia ja Mae.
• Eteläinen kreivikunta on Seleny, jonka suurimmat kaupungit ovat Blyworth (pääkaupunki) Eibe-järven rannalla ja satamakaupunki Bajer. Rajaa Grunevaldin kanssa valvoo Sandpassin linnakekaupunki.
• Itäinen kreivikunta on Murnevy. Sen suurin kaupunki Lyre sijaitsee suurella niemellä, josta näkyy Saalin saarelle. Muut alueen kaupungit ovat hyvin pienikokoisia rajakaupunkeja, Klementis niistä suurin ja itäisin satamakaupunki Wernio merkittävin. Alueelta itään on rannikolla Sirunean haltiametsä, jonka rajoja haltiat valvovat mustasukkaisesti. Pohjoispuolelta alkaa suuret metsät joiden pohjoisosissa on peikkolaisklaaneja. Lisäksi idässä on bambumetsä jota hallitsee jokin jumalolento joka ei suvaitse ihmisiä alueellaan.
• Pohjoisen kreivikunta on nimeltään Sunderwoods. Se on suurimmilta osin metsäistä ja päättyy kääpiöiden hallitsemaan vuoristoon pohjoisessa. Sen suurin ja ainoa merkittävä kaupunki Baranor sijaitsee vuorilta laskevan Dunstrid-joen sivuhaaran varrella. Pohjoisen vuoristoissa on useita kääpiöiden linnakkeita ja kaivoksia.
• Lännessä sijaitsee Linton, jonka suurin kaupunki on Instfalk. Lintonilla on yhtenäinen raja-alue Farsthidin kanssa.

• Suuri valtakunta, joka ulottuu lähelle imperiumin keskustaa. Tunnettu eteläosien järvimaista.
• Pääkaupunki Alnisdreg sijaitsee Alanorin länsiosissa, mistä on hyvät yhteydet syvemmälle imperiumin alueelle.
• Vaikka Alanor nimellisesti tukee vahvaa Malnoria, on välit Bistrian kanssa neutraalit. Tämä pitkälti siksi että Surnen yläsuisto on pääosin soista joutomaata, joka ei niin kiinnosta ihmisiä.

• Sijaitsee itäisen Lathian pohjoispuolella. Vanhempi valtakunta kuin itäiset valtakunnat ja vaikka onkin ankaraa seutua on saanut kehittyä rauhassa Khondarathumin kääpiöalueen takana suojassa.
• Pääkaupunki Bahl on pohjoisen meren rannalla.
• Dunsvallissa puhutaan pääosin lathainen karkeaa ja yksinkertaistettua murretta ja yleiskieltä puhuttaessa Dunsvallin väellä on selkeä aksentti puheessaan.

• Farsthid on Melkanian läntinen rajanaapuri. Se on nykyään varsin kahtiajakautunut kuningaskunta jonka länsipuolta hallitsee veli ja itäpuolta sisko.
• Farsthidin hallitsija on nimellisesti veli ja pääkaupunki Fronisdreg länsipuolella. Sekä itäinen että läntinen osa katsoo itsensä herttuakunnaksi, jotka molemmat Erne-joki jakaa kahteen kreivikuntaan.

• Grunevaldin herttua- ja kuningaskunta on Melkanian eteläinen rajanaapuri. Se on Melkaniaa suurempi ja vahvempi, sekä vaikuttaa sisäisesti varsin vakaalta. Todellisuudessa sisäinen valtataistelu heikentää rakenteita ja kuluttaa hallitsijasuvun voimavaroja.
• Grunevald jakautuu neljään suureen kreivikuntaan; läntiseen, keskiseen, eteläiseen ja itärannikkoon.
• Grunevaldin pääkaupunki Magnita sijaitsee Surne-joen varrella keskisessä osassa. Asutus keskittyy Surnejoen ympäristöön ja itäiseen rannikkoon.
• Grunevald käy paljon kauppaa läheisten kääpiölinnakkeiden kanssa.
• Grunevald tukee yhä avoimesti Malnoria Bistriaa vastaan käydyissä kahakoissa.

• Muinoinen suurvalta, jonka nykyinen asema perustuu ihmisten uskonnollisena keskuksena toimimiseen.
• Lathia sijaitsee kauempana lännessä Farsthidin ja suuren järven takana.
• Lathian pääkaupunki ja ihmisten uskonnollinen syntysija Selngloria sijaitsee maan keskiosassa.

• Surne-joen rehevillä alangoilla sijaitseva ihmisten pieni suuri valtio. Sijaitsee Grunevaldista vuorten yli lounaaseen ja Bistrian ylängön pohjoispuolella.
• On ollut viimeisen vuosisadan ajan enemmän tai vähemmän sodassa Bistrian kemonomimi-alueiden kanssa.

• Väljemmin asutettua rannikkoseutua Grunevaldista etelään. Ainoa ihmisten valtakunta, jota voisi sanoa merimahdiksi.
• On pysynyt neutraalina alueen selkkauksissa, vaikka omaa yhtenäisen rajan Bistrian kanssa.
• Pääkaupunki Kavendor sijaitsee rannikolla.

• Omalaatuinen ja hieman eristynyt alue, joka sijaitsee kääpiövuorten länsipuolella erottaen varsinaiset imperiumin alueet nuoremmista itärannikon valtioista.
• Kuninkaan tai herttuan sijaan siellä päättää neuvosto.

• Pohjoinen ja harvaan asuttu nuori ihmisvaltakunta Farsthidistä pohjoiseen vuorten toisella puolella.
• Ustmarkin alueen imperiumin sotajoukot valtasivat hajanaisilta peikkolaisklaaneilta ja alueelle muutti asumaan väkeä kaikkialta imperiumista. Syntyneen herttuakunnan tarkoitus on toimia suljettuna porttina sotaisille peikkolaisjoukoille.

• Etonirol ja Etonlal
• Malnorin ja Grunevaldin välisen vuoriston kääpiövaltakunnat, jotka Surne-joki erottaa toisistaan.

• Gothumner
• Keskus sijaitsee Dunstridin yläjuoksulla vuoristojärven pohjoisrannalla. Järveä ympäröivällä alueella on myös muita pienempiä linnakkeita ja kaivoksia. Lisäksi järvialueen itä- ja länsipuolella on linnakkeita ja kaivoksia, jotka kuuluvat Gothumnerin alaisuuteen, mutta ovat varsin itsenäisiä. Yksi tällainen sijaitsee Sunderwoodin pohjoisosassa, jonka kanssa Melkanialaiset käy kauppaa. Myös kauempana idässä on pienempi linnakekaivos.

• Khondarathum
• Kääpiöiden “kotivuoristo”, joka sijaitsee Ustmarkista itään, suuren järven pohjoispuolella.

• High elves
• Suuri haltiavaltio kaukana etelässä Karavirin takana.

• Northern elves
• Eristäytyneitä viileämmän seudun haltioita jotka vetäytyneet pois ihmisalueilta kauas koilliseen.

• Sirunean elves
• Metsähaltioita, jotka jääneet asuttamaan kaunista Sirunean metsää. Muut olennot saavat liikkua jonkin verran läntisimmissä metsän osissa mutta kapean kaistaleen kohdalle kulkee raja, jonka ylittämistä ei sallita. Kaupankäynti tapahtuu meriteitse.

• House de Garmany: Miekka joka jakaa bannerin vasemman punaisen ja valkoisen oikean puolen (Selenia/Melkania)
• House ov Baranor: Vihreä Kuusipuu vaaleanruskealla taustalla (Sunderwoods)
• House ov Alnaria: Keltainen 'ruusu' jonka keskellä musta iiris (Klementis)
• House ov Talis: Sininen banneri jonka yli harmaa viisto poikkiviiva (Wernio)

• Melkanian Transition Guards: Rautahanska punaisella taustalla ja valkoinen viiva yläosassa (punikkikaarti)

• Aghast vaikuttaa päälliseen maailmaan luomiensa hirviöiden kautta. Näitä esiintyy mitä mielikuvituksellisemmissa muodoissa aina vääristyneistä eläimistä puhtaisiin demonimaisuuksiin ja syvyyksien hirviöihin.
• Vääristyneisiin/korruptoituneisiin eläimiin saattaa törmätä kuka vain huono-onninen erämaassa liikkuva, mutta onneksi synkimmät hirviöt pysyvät syvyyksissä.
• Aghast itse on suljettu syvyyksiin, mutta hänellä on jäljellä heikkoja seuraajia, joita kutsutaan demoneiksi. Nämä voivat aiheuttaa ongelmia maan päälle luomalla hirviöitä tai korruptoimalla nykyistä elimistöä. Tapaukset tosin eivät ole kovin yleisiä ja silloinkin liittyvät mustan magian harjoittajiin.
• Pahiten korruptioituneille seuduille voi nousta epäkuolleita.

• 3.4.I.410 - peli alkaa
• 18.6.I.402 - Grendan de Rostaria syntyy. (Pörröt linnatyöläispaikoille)
• n.10-12.6.I.401 - Amario de Rostaria kuolee taistelussa pohjoisessa.
• 5.1.I.397 - Malnor vs Bistria päättyy white peaceen ilman rajamuutoksia.
• 3.II.395 - Malnor hyökkää Bistriaan
• 20.5.II.391 - Milvermina de Rostaria syntyy.
• 8.6.I.383 - Amario de Rostaria syntyy.
• 300 - Kasvanut bambumetsä on peittänyt Furimin alueet alleen.
• 281 - Grunevald luovuttaa ja rauha tehdään. Melkaniassa vallanvaihdos kun pörrömyönteinen väki nostaa de Rostariat valtaan edellisten petettyä kemonomimit. Jäljelle jääneet beastfolk-väestä sulautuu Melkaniaan tai jatkaa kiertolaisena. Furimia ei jälleenrakenneta.
• 280 - Grunevald julistaa sodan ja hyökää Melkaniaan. Milvertopin linnakke on kuitenkin liian kova pala hyökätä ja piiritys vie aikaa. Grunevald hävittää Furimin pörröpääkaupungin idästä. Melkania on luvannut suojella nuorta pörrövaltakuntaa, joten Grunevald hyökkää saadakseen Melkanian sotavoimat liikkeelle. Tämä ei onnistu kun Melkanian hallitsija pettää lupauksen ja pysyy linnakkeessa.
• 1.1.I.1 - Toinen Gloriksen aika alkaa

• Ihmisten valtakuntien synty ensimmäisellä Gloriksen aikakaudella **

• ~650 - Ustmark
• ~430 - Spire
• ~260 - Melkania
• ~150 - Farsthid
• ~125 - Karavir
• ~110 - Grunevald